Houstaamista ja meininkejä

Kylläpä viikonloppu hujahti taas kuin siivillä! Viime viikon huolehdin itsekseni koko huushollista porukoiden lomaillessa Teneriffalla, ja viikonlopun aikana meillä majoittui serkku kahden ystävänsä kanssa ja myös tanssijoukkueeni piipahti pukuja tekemässä :) Ja miten sattuikaan, myös T oli lomilla torstaista sunnuntaihin, joten yksin ei tarvinut olla!

Lisäksi tanssikisat sattuivat vielä lauantaille.

Joukkuelaisille tarjottiin suklaaruutuja ja (vain vähän palaneita ^^') tuplasuklaamuffinsseja

Serkulle matkaseurueineen piti olla aamupala pe-aamuna ennen viittä valmiina ja pötyä oli pöydässä juuri paistetuista pannukakuista lähtien ;)

Mutta ettei ihan menisi ohi aiheen niin sainhan minä tässä pitkäaikaisen projektinikion valmiiksi. Marraskuun alusta asti tekeillä ollut vauvan villahaalari valmistui ja sain siihen viimein napitkin ommeltua. Voin kertoa ettei mennyt kaikki ihan niin kuin Strömsössä tämän työn kohdalla; lanka loppui, kuin myös saman värierän kaikki langat tuntuivat kadonneen maan alle, työn ohje ja kaikki talouden napit olivat myös hukassa, mutta ihme kyllä, sain haalarin valmiiksi! :) Ja ihan hienokin siitä vielä tuli.

Sovituksessa on jo käynyt ja onneksi kaukokatseisena neuloin siitä alunperinkin vähän suuren, joten se sopii nyt oikein hyvin ja tulee tarpeeseenkin tänne -25'c pakkasiin!

Olisin halunnut puunapit, mutta totesin että jos työ on tähänkin asti edennyt näin hitaasti, menee ikä ja terveys ennen kuin ehdin kaupungille nappeja hakemaan ja vielä löydän oikeanlaiset. Tästä ehkä voi huomata tuon langan sävyn muutoksen: toinen lahje on hieman erisävyinen kuin toinen. Lankana käytin Novita Woolia ja Novita Nalle kukkaketoa noihin vihreisiin kohtiin :) Ohje löytyy Novita Talvi 2007 -lehdestä :)

Joku saattoikin jo huomata että haalari oli samaa sarjaa tässä postauksessa olevien neuleiden kanssa :)

Minusta tuo Jussi-kuvio tulee niin kivan eläväiseksi noilla Nallen raitalangoilla :)

Lisäksi taakse muodostui myös kiva raidoitus :)

Ja loppuun on pakko laittaa vielä meidän matkailsten eväästä kuva: He kävivät hakemassa maailman suurimman listalta haettavan pizzan, joku lähipizzeria kuulemma tekee tällaisia O.o Eikä maksanut kuin 28e vaikka syömistä oli enemmän kuin viidelle ihmiselle!

Tästä riitti evääksi asti!

Jos joku haluaa ohjeita pizzaan tai suklaaruutuihin niin hihkaiskaa, voin laittaa :)

Ja ettei menisi ihan syömiseksi niin laitetaan nyt viikonlopun kisoistakin yksi kuva. Paidoista tuli hienoja!

Ohjelma: Älä unohda minua!

O(p)i lapanen!

Viime vuonna oli isoäidin neliöiden uusi tuleminen ja toissavuonna sukkarekka kiersi. Tänä vuonna aiheena on lapaset eli tumput! :) Itse ainakin pidän hirmuisesti tällaisesta kun käsitöistä puhutaan ja järjestetään tempauksia, viime vuonnakin oli mahtava käydä tilkkurekassa keskellä päivää vähän pyörittelemässä keriä :)

Tämän vuoden aikataulu rekalla on seuraava:

"VKO 4 
la 28.1. Jyväskylä: Kolmikulma/Are-aukio 
ma 30.1. Tampere: Keskustori 
ti 31.1. Pori: Eetunaukio 
ke 1.2. Turku: Kauppatori 
to 2.2. Tammisaari: Tori 
pe 3.2. Helsinki: Narinkkatori 
la 4.2. Hämeenlinna: Tori 

VKO 5 
ma 6.2. Lahti: Tori 
ti 7.2. Kouvola: kävelykatu Manski 
ke 8.2. Lappeenranta: Tori 
to 9.2. Mikkeli: Kauppatori 
pe 10.2. Joensuu: Kauppatori 
la 11.2. Kuopio: Kauppatori 
su 12.2. Kajaani: Kaukametsä 

VKO 6 
ma 13.2. Rovaniemi: Lordin aukio 
ti 14.2. Oulu: K-Citymarket Raksila ♥ 

ke 15.2. Kokkola: keskusta, kävelykatu 
to 16.2. Vaasa: Kauppatori 
pe 17.2. Seinäjoki: Kauppatori 

Tumppurekan ovat auki klo 9.30–17.30. Perjantaina 3.2., jolloin rekka on Helsingissä, rekka on avoinna klo 18 saakka. Silloin Narinkkatorilla vietetään Helsinki Design Capital -viikonloppua."

Eli ystävänpäivää lähtee täällä lapasesta ;)

Kannattaa ehdottomasti käydä kurkkimassa tunnelmia ja olisi kiva kuulla teidänkin kokemuksia menneistä rekkakiertuiesta tai nyt alkavasta kunhan joku ehtii käymään :)

Lisää juttua aiheesta löytyy Novitan sivuilta tai tempauksen Facebook-ryhmästä.

Tiimalasi

Tarvitsisin oikeasti opetusta ajankäytön hallinnassa! Olen aina myöhässä, teen asiat viime tipassa ja siirrän kaiken sen huomiselle, mitä ei tarvitse tehdä tänään. Minusta maailman paras keksintö olisi sellainen Harry Potter -elokuvista tuttu ajankääntäjä, kun minulla on tapana ilmoittautua mukaan miljoonaan eri juttuun kun maailmassa on niiin paljon kaikkea mielenkiintoista :> Ja sitten on vielä se koulu. Mutta vanha viisaushan se on että tuo koulu ja työt tuppaavat haittaamaan harrastustoimintaa.
Tämän kaiken keskellä tämä blogin päivittäminen on minulle vähän haastavaa, koska päivittäessäni tiedän lähes poikkeuksetta aina että minulla olisi jotakin kiireellisempääkin tekemistä sille hetkelle (esimerkiksi nyt minun pitäisi olla kirjoittamassa artikkelia sanomalehteen. Sen pitää olla huomenaamuksi kello yhdeksän valmis^^')
Hetken pyöriteltyäni asiaa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että itse asiassa varmaan juuri sen takia pidän niin paljon käsitöistä ja ruuanlaitosta. Ne antavat luvan hetkeksi rentoutua, tehdä jotain luovaa käsillä ja ihan vaan sen takia että koska itse haluan tämän tehdä.
Tähän postaukseen voinkin siis liittää hyvällä omalla tunnolla kuvan valmiiksi saaduista tiimalasikantapääsukista. Käsitöissäkin voi olla aika paljon ajatusta ja symboliikkaa takana, jos niin haluaa ;)

Tuo koko sukan läpi kulkeva palmikko oli myös minusta aika kiva yksityiskohta. 

Sain jopa raidat suunnilleen tehtyä ja tämä oli oikeastaan aika kivannäköinen kantapää :)

Ja jos käsitöissä voi olla symboliikkaa, miksei myös ruoassa? :) Tämä kanasalaatti oli tehty perjantaiksi kun T tuli käymään lomilla armeijasta :)

Oli muuten aika hyvää vaikka itse sanonkin ^^

Ostin myös pari viikkoa sitten paidan jossa oli kilpikonna ja teksti
"Always late but worth the wait!"

Bongasin myös sellaisen blogin kuin Always late but never busy -huippu asenne! :) Meitä on siis muitakin...

Joululahjoja ja sukkailuja

"...kuin seitsemän 

sydäntä sykkivää,

seitsemän tähteä tuikkivaa,

seitsemän kuusta kolisevaa..."

7 veljestä Raita (887)

Tämän ihananvärisen 7 veljestä -kerän sain ihanalta mummultani lahjaksi (vaikkakin kaikki muut lapsenlapset saivat hienot kirjoneulesukat, ja kun vilkaisin kysyvänä mummuun: "Sinä ossaat ite tehä paremmat!" Voi mummu, sun sukkia ei kyllä korvaa mikään mutta kiitos luottamuksesta! :D)

Lisäksi sain isosiskolta neulepuikoille ja -tarvikkeille toivomani säilytys "kankaan" tai miksikä tätä sanoisi :)

Paikkoja on saksille, pyöröpuikoille...

....pitkille puikoille...

...ja sisäpuolella vielä langoille ja lehdillekin :>

Se on siis kaksipuoleinen, sisältä pussimainen ja ylhäälle tulee kuulemma vielä vetoketju että saan sisäpuolelle sitten lankoja ja neulelehtiä talteen. Kiitos, tämä oli ihana ^^ <3

Ja sitten sukkailuja: lupasin neuloa joululahjaksi isälleni hänen toivomansa lyhytvartiset villasukat, mutta koska tein ne kolmosen puikoilla 7-veikasta, sattui pieni mittasuhdeongelma:

...toisesta tuli liian pieni :(

...joten hänet purettiin.

Joustinneuleen kärkikavennuksista ei todellakaan tullut mitään neulomisen tyylinäytettä, mutta teen yleensä eteenki miesten pitosukkiin joustimen koko matkalle, pysyy paremmin jalassa :> Jatkamme siis kavennusharjoitteluita.

Mutta tulivathan ne sitten valmiiksi, lopulta oikean kokoisinakin, ja saaja oli hyvin tyytyväinen ja isäpappana ylpeä kun sai laittaa tyttären tekemät sukat jalkaan. Voi isää :')

Ja viimeisimpänä: mitäs sitten? Koulussa hyppytunnilla päädyin tekemään vielä ainakin yhdet villasukat, sillä se on helppoa luentoneulottavaa ja tuo uusi ihana raitaveikka vaan syyhysi päästä puikoille. Siispä:

tänään sai alkunsa palmikkokoristeinen sukanvarsi, johon tavoitteena olisi tehdä elämäni ensimmäinen tiimalasikantapää. Saapa nähdä miten onnistuu!

Ja kun minulla tuntuu koko ajan menevän jotenkin ajatukset ristiin puikkojen kanssa, kovimmalla käytöllä olevat nro 3 bambupuikot sanoivat tänään yhteistyösopimuksen irti :( 

Kun kaikki ei mene ihan niin kuin Strömsössä

Kaksi nurjaa yhteen -kohta koitui tämän puikkoraukan kohtaloksi. Onneksi siitä katkesi sen verran pieni pala että loppupätkä toimii vielä ihan hyvin sukkien neulonnassa :)

Uuden vuoden lupaus ja torkkupeitto

Uusi vuosi ja uudet kerät, vai miten se meni? ;) 2012 on täällä, lankaisempana kuin koskaan ja minäkin annoin yhden ainoan uuden vuoden lupauksen -aion joka kuukausi kirjoittaa blogiin useammin kuin vuonna 2011. Tammikuu on siis "haastavin" kuukausi, sillä viime vuonna olen kirjoittanut 11 tekstiä, nyt tavoitteena vähintään 12, aika paljon minulle! Mutta haaste on otettu vastaan :)
Joulukuussa päivityksien tekemistä hankaloitti hieman se, että neuloin lähinnä joululahjoja, enkä halunnut lahjojen saajien näkevän näitä etukäteen blogista. Kuvia tulee siis nyt myös niistä.

Aloitetaan suurimmasta, eli neuloin isosiskolleni ja hänen avomiehelleen joululahjaksi torkkupeiton Novitan Talvi 2011 -lehdestä löytyvällä ohjeella. Täytyy sanoa, että projekti oli kaikkea muuta kuin halpa ja helppo -lankoihn meni 90-100 euroa, langanpätkiä riitti pääteltäväksi ja peittoa neulottavaksi! Onneksi sponsori astui kuvaan tässä vaiheessa ja ihana äitini maksoi langat ja päätteli työstä langanpäät, ja niin siitä vain valmista tuli :)

Peitolle tuli mittaa n. 110 x 140 cm

Joku toinen reipas jaksoi päätellä kaikki langanpäät!

Langanpäistä ja pituudesta olisi kyllä selvitty, mutta suurimmaksi ongelmaksi muodostui peiton paino. Loppupäästä nimittäin pyöröpuikon muoviosa irtosi vähän väliä puikon sisältä ja silmukoita tipahti kymmenittäin. 

Onkohan tämä normaalia vai oliko puikko vain huonolaatuinen, onko kokemuksia? Pyrin loppupeleissä nostamaan peittoa aina käsillä, en puikoilla, jotta silmukoiden joukkopaoilta vältyttäisiin. Taidan varata puikolle kuitenkin ajan pikaliimalääkäriin...

 Ostin peittoon 12 kerää Isoveljeä, 6 kerää Crystallia ja 2 kerää Softya. 10 cm jäi vielä uupumaan mallipeiton mitasta (110 x 150cm), jotenka lankaa jäikin vielä.

Jospa sisko saa vielä samaa sarjaa tyynyn synttärilahjaksi myöhemmin...? :)

Summa summaarum, iso mutta ihana työ takana. Valitettavasti lankojen päättelyn jälkeen peitto muutti jo joulupäivänä uuteen kotiinsa, joten varsinaista valmista kuvaa ei ole, mutta eiköhän näistäkin saa jo jonkinlaisen kuvan :)

Rakastin tätä väriskaalaa peitossa, sekä tuota Softyn tuomaa kolmiulotteisuutta :) <3 Neulos näytti myös ihanan kuohkealta kun puikot oli numeroa 10 ja lanka välillä kaksinkertaista.